Kierrätettävät akut ja paristot – missä niitä luovutetaan aiheuttaa monelle päänvaivaa, kun laatikon pohjalle on kertynyt vuosien varrella kaukosäätimien AA-paristoja, vanha puhelimen akku ja ehkä turvonnut kannettavan tietokoneen akkupaketti. Suomessa paristojen ja akkujen kierrätys on tehty kuluttajalle yllättävän helpoksi, mutta laki ja käytännöt eroavat sen mukaan, onko kyse tavallisesta AA-paristosta vai kännykän litiumioniakusta.
Miksi paristoja ja akkuja ei saa heittää sekajätteeseen
Paristot ja akut sisältävät raskasmetalleja ja muita aineita, jotka eivät kuulu kaatopaikalle tai polttoon. Jätelaki velvoittaa keräämään ne erikseen, ja tästä vastaa Suomessa tuottajayhteisö Recser Oy, joka organisoi paristojen ja akkujen keräyspisteverkoston yhdessä kauppojen ja kuntien jätehuollon kanssa.
Käytännössä tämä tarkoittaa, että jokainen kauppa, joka myy paristoja tai akkuja, on velvollinen ottamaan vastaan käytetyt paristot ja pienet akut ilmaiseksi – ilman ostopakkoa ja ilman että tuote pitää olla ostettu juuri siitä liikkeestä. Sama koskee elektroniikkaliikkeitä ympäri Suomen, oli kyse sitten isosta ketjumyymälästä tai paikallisesta pienelektroniikan erikoisliikkeestä.
Mistä löydät lähimmän keräyspisteen
Yleisin ja helpoin tapa on viedä paristot kaupan sisäänkäynnin yhteydessä olevaan keräyslaatikkoon. Käytännössä lähes jokaisessa ruokakaupassa, marketissa ja rautakaupassa on tällainen laatikko, ja niihin voi jättää AA-, AAA-, nappiparistot sekä pienet ladattavat akut kokoluokkaan asti, joka mahtuu laatikon aukosta.
Isommat akut – esimerkiksi sähköpyörän akku, työkaluakku tai kannettavan tietokoneen akkupaketti – eivät yleensä mahdu keräyslaatikkoon, ja ne kannattaa viedä suoraan kierrätyskeskukseen tai jäteasemalle. Monissa kaupungeissa, kuten Tampereella ja Oulussa, kierrätyskeskukset ottavat vastaan myös vaurioituneet tai turvonneet akut, joskus erillisessä palonkestävässä astiassa. Jos et tiedä, mikä paikallinen elektroniikkaliike tai kierrätyspiste sopii parhaiten juuri sinun tarpeisiisi, kannattaa tutustua siihen, miten elektroniikkaliikkeen valinta kannattaa tehdä – osa liikkeistä ottaa vastaan myös isompia laitekokonaisuuksia akkuineen.
Litiumioniakut vaativat erityistä huolellisuutta
Kannettavien laitteiden – puhelimien, kannettavien tietokoneiden, robotti-imurien, toimintakameroiden ja langattomien kuulokkeiden – litiumioniakut eroavat tavallisista paristoista merkittävästi. Vaurioitunut tai puhki mennyt litiumioniakku voi aiheuttaa oikosulun ja jopa tulipalon, jos se pääsee kosketuksiin muun metallin kanssa jätekuljetuksen aikana.
Tästä syystä irralliset litiumioniakut kannattaa aina teipata navoiltaan – tavallinen sähköteippi riittää – ennen kuin ne viedään keräyspisteeseen. Esimerkiksi robotti-imurin akku on tyypillinen esimerkki laitteesta, jonka akku kannattaa irrottaa ja kierrättää erikseen, jos laite muuten päätyy SER-jätteen mukana kierrätykseen. Jos akku on selvästi turvonnut tai vuotaa, sitä ei kannata kuljettaa autossa pitkää matkaa – lähin kierrätyspiste on tällöin parempi valinta kuin kauempana sijaitseva isompi keskus.
Kokonaisia laitteita, joissa akku on kiinteästi asennettu – kuten drone tai kannettava kaiutin – ei tarvitse purkaa itse. Ne kuuluvat sähkö- ja elektroniikkaromun eli SER-jätteen piiriin, ja niiden kierrätyksestä löytyy tarkempaa tietoa artikkelista elektroniikan kierrätys – mitä laitteita ja mihin. Akku ja laite käsitellään näissä tapauksissa yhdessä, sillä purkaminen vaatii usein erikoistyökaluja eikä ole kuluttajalle turvallista.
Yleisimmät virheet paristojen ja akkujen kierrätyksessä
Käytännön kokemus kierrätyspisteiltä ja jätehuoltoyhtiöiltä toistaa samoja virheitä vuodesta toiseen:
- Paristot päätyvät sekajätteeseen, koska keräyslaatikkoa ei löydy tai sen etsimistä pidetään vaivalloisena.
- Litiumioniakkuja viedään kierrätykseen teippaamattomina, mikä on aiheuttanut useita tulipalotapauksia jätekuljetuksissa ja -asemilla eri puolilla Suomea.
- Vanhan laitteen akku jää irrottamatta, vaikka laite muuten kierrätettäisiin asianmukaisesti – tämä ei sinänsä ole virhe SER-kierrätyksen kannalta, mutta erilliskerätty akku olisi tehokkaampi kierrättää.
Yleinen väärinkäsitys on myös se, että paristojen kierrättäminen olisi maksullista tai vaatisi kuitin ostosta. Näin ei ole – laki takaa maksuttoman vastaanoton kaikissa paristoja ja akkuja myyvissä liikkeissä riippumatta siitä, mistä tuote on alun perin hankittu.
Usein kysyttyä paristojen ja akkujen kierrätyksestä
Voiko paristoja viedä mihin tahansa kauppaan?
Kyllä. Jokainen liike, joka myy paristoja tai akkuja, on lain mukaan velvollinen ottamaan käytetyt paristot ja pienet akut vastaan ilmaiseksi, riippumatta siitä onko kyseessä ostettu tuote vai ei.
Maksaako paristojen ja akkujen kierrätys mitään?
Ei. Kuluttajalle kierrätys on aina maksutonta, sillä kustannukset katetaan tuottajavastuun kautta jo tuotteen myyntihinnassa.
Mitä teen, jos akku on turvonnut tai vaurioitunut?
Vie akku mahdollisimman pian lähimpään kierrätyspisteeseen tai jäteasemalle, älä kuljeta sitä pitkiä matkoja tai säilytä sitä muiden tavaroiden joukossa. Turvonnut litiumioniakku on syttymisriski, ja monet kierrätyskeskukset ottavat tällaiset akut vastaan erillisessä, palonkestävässä säiliössä.
Yhteenveto
Paristojen ja pienten akkujen kierrätys on Suomessa tehty kuluttajalle helpoksi: lähin kauppa tai marketti riittää useimmiten, eikä se maksa mitään. Isommat ja vaurioituneet akut kannattaa viedä kierrätyskeskukseen, ja litiumioniakut kannattaa aina teipata ennen kuljetusta paloriskin pienentämiseksi. Kun tämä muutaman minuutin lisävaiva tehdään oikein, raskasmetallit ja arvokkaat raaka-aineet päätyvät uudelleen käyttöön sen sijaan, että ne jäisivät lojumaan laatikon pohjalle tai pahimmassa tapauksessa sekajätteen sekaan.